Siirry sisältöön

Hyötyvoimalan läpi on virrannut miljoona tonnia jätettä

Tänään Tammervoiman hyötyvoimalalla Tarastenjärvellä vietetään juhlapäivää, kun miljoonas jätetonni kipattiin jätebunkkeriin. Kuuden tuotantovuoden aikana laitokselle on vastaanotettu yli 121 000 jätekuormaa eli yli 70 autoa joka arkipäivä.

Miljoonasta tonnista (miljardi kiloa) sekajätettä on tuotettu kaukolämpöä Tampereen, Pirkkalan ja Ylöjärven kaukolämmön vuotuinen lämmöntarve. Vuonna 2022 joukkoon liittyy Kangasalan uusi Lamminrahkan kaupunginosa.

Poltossa jäljelle jäänyt pohjatuhka, yhteensä 180 000 tonnia, on jalostettu takaisin hyötykäyttöön. Ensin tuhkasta erotellaan metallit, joita voimalan tuotannosta on onnistuttu palauttamaan kierrätykseen yhteensä 15 000 tonnia. Loppuosa tuhkan mineraalijakeista hyödynnetään rakennusteollisuudessa ja teiden rakentamisessa. Polttoprosessin jälkeen joudutaan toistaiseksi loppusijoittamaan ilman hyötykäyttöä vain lentotuhka ja savukaasunpuhdistusjäte, joiden osuus hyötyvoimalaan tulevasta sekajätteen kokonaismäärästä on noin neljä prosenttia.

Jäteautonkuljettaja Janne Lillqvist Remeo Oy:stä purki juhlakuorman hyötyvoimalan jätebunkkeriin. Pienenä muistona tästä tapahtumasta toimitusjohtaja Mika Pekkinen luovutti Lillqvistille Tammervoiman pipon.
 

Juhlavuosi 2021

Joulukuussa vietetään myös Tammervoima Oy:n 10-vuotisjuhlia, kun yhtiö rekisteröitiin kaupparekisteriin 27.12.2011 ja toiminta virallisesti käynnistettiin. Alkuvuodet kuluivat voimalaitospaikan valinnassa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja lupien haussa.  Hyötyvoimalan maanrakennustyöt alkoivat syyskuussa 2013 ja ensitulet jätekattilassa sytytettiin 22.9.2015. Suuri rakennushanke valmistui nopeasti kahdessa vuodessa ja juuri oikeaan aikaan, kun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astui voimaan vuoden 2016 alussa. Hintaa sen aikaiselle Pirkanmaan suurimmalle maanpäälliselle infrahankkeelle tuli 111 miljoonaa euroa.

Hyötyvoimalaitos Tarastenjärven talvisissa maisemissa

Uusia kehityshankkeita

Tammervoiman tontilla on alkanut poraushanke, jossa tutkitaan geolämmön poraamista vesivasaratekniikalla. Tavoitteena on kehittää uusi tuotantomenetelmä, joilla yhdestä syvästä geolämpökaivosta saatavaa lämpöä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti osana hyötyvoimalan kaukolämmön tuotantoa. Geolämpökaivo voisi toimia myös laitoksen lämpövarastona. Kesän ja syksyn aikana poraus on edennyt hyvin ja 2100 metrin syvyys saavutettiin marraskuun lopussa, kun poraus jouduttiin keskeyttämään pakkasten takia. Porausta on tarkoitus jatkaa ensi vuonna aina seitsemään kilometriin saakka, jos tutkimushankkeelle myönnetään julkista investointitukea.

Hyötyvoimalassa on käynnistynyt myös ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä tutkimushankkeita, joilla pyritään pienentämään jätteenpolton hiilidioksidipäästöjä ja parantamaan kaukolämmöntuotannon energiatehokkuutta. Talteenottamalla CO2 -kaasuja voimalaitoksen piipusta ja yhdistämällä siihen vetyä, voidaan tuottaa synteettistä metaania liikenteen polttoaineeksi ja samalla lisätä kaukolämmön tuotantoa. Muita vaihtoehtoja hiilidioksidin hyödyntämiseen ovat nestemäisten polttoaineiden tuotanto tai käyttö teollisuuden kemikaalien raaka-aineena. Kiinnostavin tulevaisuuden kehityshanke on hiilidioksidin sitominen kiinteään olomuotoon, jolloin jätteenpoltosta on mahdollista tehdä hiilinegatiivista energiantuotantoa.


Lisätiedot:

Tammervoima Oy
toimitusjohtaja Mika Pekkinen
puh. 050 599 4300

Tammervoiman omistavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos Oy. Tammervoimassa hyödynnetään energiaksi vuosittain yli 600 000 asukkaan sekajätteet – 170 000 tonnia ja 20 000 autokuormaa. Tästä määrästä tuotetaan noin 420 GWh kaukolämpöä ja 50 GWh sähköä.